Vihdin Lumenveistokilpailu

Johdanto:
Kun ensikertalaiset lähtevät järjestämään veistokilpailuita, on heidän syytä kysyä neuvoa alan konkareilta. Näin pääsi käymään Vihdissä, kun paikalliset kulttuurin monitoimiosaajat päättivät järjestää Lumenveiston SM-aluekarsintakilpailun. Ragnarøk riensi auliisti auttamaan, onhan kyseessä myös meidän kotiseutumme ja maailman hienoin laji. Talkooväen, paikallisyritysten ja Ragnarøkin luoma liittouma toteuttaisi Lumenveistokilpailun Vihti Ski Centerissä, Vihdin Ojakkalassa.

Talven totaalinen poissaolo hieman vaikeutti toteutusta. Ehkä tästä syystä kisat järjestetään useimmiten kaukana pohjoisessa? Koska tammikuu ei tarjonnut kilpailulle edes jääpuikkoa, siirrettiin tapahtuma helmikuun puoleenväliin. Ennen sovittua ajankohtaa talvi tekikin pikavisiitin myös Uudellemaalle. Yhteistyökumppanimme, Etelä-Suomen lumiguru Vihti Ski Center ymmärsi käyttää tilaisuuden hyväkseen ja taikoi käyttöömme noin kolmesataa kuutiota ihanaa tykkilunta. Tästä kekosesta saisimme veistoaihiot kilpailua varten, sekä lisäksi jotain muuta talvista kivaa.



Kilpailujärjestelyt, 11-14.2. 2014
Kilpailua edeltävällä viikolla rakennettin lumesta veistoaihiot eli tuttavallisemmin Kuutiot. Suoritimme muotin kuivakasauksen tiistaina, jolloin totesimme tarvitsevamme lisävoimia muottien nakkeluun. Edessä oli myös vaativa lumentamppausurakka, johon kaivattiin hyvin motivoituneita lihajunttaajia.

Raskas kalusto saapui kilpailupaikalle keskiviikkona ja aloitimme varsinaisen tamppausurakan. Tarkoituksena oli nostaa muotti kokonaisena pois kuution ympäriltä, käyttäen apuna kaivinkonetta ja sidontaliinoja. Aloitimme muotin täyttämisen kaivinkoneella ja tamppasimme lunta kerros kerrokselta lihasvoimin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ragnarøk tai kilpailujärjestäjät pakkasivat täysikokoisen kilpailukuution.

Työ sujui hyvässä hengessä, eikä hupailuiltakaan voitu välttyä. Saatuamme tamppailut päätökseen alkoi prosessin jännittävin vaihe: Muotin poistaminen.

Ei mennyt kuin Muumeissa. Muotti murtui heti ensimmäisellä nostoyrityksellä. Polttelimme syöpäkääryleet ja päivittelimme tilannetta hetken. Tavalla tai toisella oli kuutiot kuitenkin tehtävä. Olimme varautuneet purkamaan muotit vaikka käsin joka kuution kohdalla, mutta sellainen kuulosti hirvittävän työläältä ja aikaavievältä. Päätimme siis vahvistaa muottia ja kokeilla uutta nostoa.

Pikakorjauksen jälkeen muotti nousikin kuution ympäriltä lähes kivuttomasti; tuhoutuen vain osittain.Operaatio vei meiltä lähes koko työpäivän, eikä tuleviin vastoinkäymisiin ollut enää varaa. Muotin rakentajat olivat tehneet muutoksia järjestäjien antamiin suunnitelmiin ja näitä muutoksia päiviteltiin vielä myöhään illallakin. Päätimme vahvistaa muottia seuraavana päivänä jotta rakennelma kestäisi ainakin viiden luvatun veistoaihion valmistuksen.

Torstai oli toivoa täynnä, ehkä hiukan epätoivoakin. Korjasimme ja vahvistimme muotin osia koko päivän, illan hämärtyessä pääsimme vihdoin itse asiaan. Meillä oli vain vuorokausi aikaa kilpailun alkuun, joten virheitä ei voinut suvaita. Pakkasimme kolme kuutiota ennennäkemättömällä raivolla ja armottomilla peliliikkeillä. Viimeisen kohdalla muotti petti uudemman kerran eikä sitä enää ehtisi korjata nostokuntoon. Päätimme kuitenkin siirtää kärsineen muottirakennelman viidennen kuution paikalle, jossa sen voisi täyttää vielä kerran ja purkaa sitten käsin.

Perjantai ja kilpailun avauspäivä. Sykähdimme kilpailupaikalle ja aloitimme viimeisen kuution pakkaamisen. Työtä hieman hidasti se tosiasia, että meitä oli paikalla vain kaksi Ragnarøkin urhoa. Pakkasimme ja tamppasimme intesiteetillä, jonka olemme oppineet aiemmista koitoksistamme. Onneksi paikalle olkoi saapua uskollista talkooväkeä, joka pelasti kärsineet ruhomme loppuunpalamiselta. Saimme viidennen ja viimeisen kuution pakattua juuri ajoissa ennen kilpailun alkua. Onneksi sitä ei tarvittu, vaan se jäi veistämättä viidennen osallistujan puutteessa.

Annoimme Ylen paikallisradiolle haastelmuksen myötä kaikki vastaukset vartissa.

Lumenveistokilpailu, pe. 14.2.

Lumenveistäjät alkoivat saapua paikalle kolmen jälkeen. Matti perehdytti heidät lumenveiston teoriapuoleen Jannen ja Arton huolehtiessa työkalu- ja varustehuollosta. Varustesheriffinä toimisi lauantaista alkaen Leviathan Markkula, jonka tehtäviä jakamaan värväsimme Tuomas Niemelän. Tuomas olikin jo hakenut paikalle korotetun puolijoukkueteltan, tuon telttojen kuninkaan.



Vahvistettu lumenveistojoukkueemme kasasi teltan nohevahkosti ja sen edustalle järjestettiin työkalujen huolto- ja noutopiste. Sisätila toimi veistäjien ja henkilökunnan taukotilana, normikäytännäön mukaan materiaali on Gekados.

Kolme joukkuetta ilmoittautui veistämään perjantaina. Neljäs joukkue pääsisi paikalle vasta lauantaina, joten jokainen joukkue sai käyttöönsä reilusti työkaluja ja ohjeita niiden käyttämiseksi. Kilpailun info/toimisto palveli viereisessä rakennuksessa, hyvässä hengessä hiihtokeskuksen asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Toimistossa järjestettiin myös yleisöäänestys.

Veistoaika päättyi 20:30 ja huoltotoimet suoritettiin nopeasti ja taitavasti.

Illalla harkitsimme edustustehtäviä paikallisessa ravintolassa. Suomen kuuluisin mäkikotka oli tulossa visiitille kotikyläämme ja mietimme millaisia kohtaamisia ilta voisi tuoda tullessaan: Maailmanmestari, Suomenmestarit, Ovimestari, Mestari..

Päätimme kuitenkin panostaa aavistuksen älykkäämpään illanviettoon koska aamuherätys.




 

Lumenveistokilpailu, la. 15.2.

Lauantaina veistämisen aloitti neljäskin joukkue, ei kuitenkaan ennen Matin Powerpoint-sulkeisia. Sekä veistäjät että henkilökunta työskentelivät aktiivisesti, mikä teki meidän tehtävistämme huomattavasti helpompaa. Alkuun päästyään veistäjät eivät juuri neuvoja kaivanneet ja työt alkoivat muuttaa muotoaan vauhdilla. Päivystimme kilpailualueella tarjoten vinkkejä ja työkaluja lumen lumoissa pakertaville taitelijoille.

Puolenpäivän jälkeen varustesheriffimme Leevi Markkula saapui vahvistamaan joukkojamme. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Ragnarøk esiintyi nelihenkisenä kokoonpanona. Nyt meitä oli taas yksi huoltaja joukkuetta kohden ja kaikki lutviutui hienosti.

Tvälläyspäissämme innoistuimme nikkaroimaan lisää petkeleitä kun pidemmistä työkaluista tuli pulaa. Puut haimme naapurinäreiköstä maanomistajan työntekijän luvalla.

Veistokset alkavat hahmottua.

VarusteLekan tarjoamalla varusteltalla oli hyvä boogie.

Veistoaika päättyi lauantaina puoli kuusi, jonka jälkeen suoritimme perusteelliset huolto- ja peseytymisriitit. Sanomattakin Gekados.


Lumenveistokilpailu, su 16.2.

Aamu alkoi tietysti aamujumpalla. Kyseessä oli paitsi tarkoituksenmukainen venyttely, myös Liuku-Mäen vahvistus- ja kokeilutoimenpide.

Liuku-Mäki oli ylimääräisestä lumesta suunniteltu hupikompleksi, joka sisälsi neljä hyvin erilaista liukumäkeä ja kolmet portaat. Aloittelimme mäkien ja portaiden pohjustusta viikonlopun kuluessa, hifistelyn aika koittaisi myöhemmin.

Veistopaikalla linjat selkeytyivät veistäjien uurastaessa viimeisten työvaiheiden parissa.

Usvainen ilmasto johtui varmasti ainakin osittain veistäjien luomasta liike-energiasta.

 

Kilpailu päättyi kello neljä ja tuomaristo aloitti mystiset toimensa. Kaikki neljä veistosta saatiin hurjasta aikataulusta huolimatta valmiiksi määräaikaan mennessä ja veistäjät ehtivät hengähtää hetken ennen palkintojen jakoa. Tuomarit jakoivat oikeutta, kilpailusihteeri laski yleisöäänet ja Ragnarøkin tykkiryhmä seurasi keskittyneenä tapahtumia. Palkintojen jako alkoi sinisellä hetkellä, juuri ennen pimeää.

Kilpailun tiedottaja, tuomaristo, ja voittajat.

Veistovesselit vei kilpailun voiton "Jäätävä Huuto" veistoksellaan. Hopealle kirivät Pelkät Uunot ja pronssia kaiversivat Vääntäjät. Ragnarøk ei ole ennen ollut näin iloinen jonkun muun voitosta.

Veistovesselit - "Jäätävä Huuto"

Pelkät Uunot - "Muisto"

Vääntäjät - "Pora"