Epilogi

Eeppisestä reissustamme on kulunut kuukauden päivät ja olemme hiljalleen palautunet arkeen. Näin jälkikäteen asioita ajatellessa huomaamme, että on hieman helpompaa suhtautua tekemisiimme objektiivisesti. Spekuloidaanpa aluksi hieman työmme lopputulosta. Vaikka saimme jopa mahdollisuuden harjoitella työtämme Rukalla, emme silti päässeet toivomaamme tulokseen. Johtuuko tämä lumilaatujen ja kelien eroista, lähes pakollisista edustustehtävistä, jotka veivät aikaa veistolta, vai oliko kyseessä jokin suurempi ulkopuolinen tekijä? Aesirit? Oli miten oli ja selitykset sikseen. Karu totuus on se, ettemme yltäneet kykyjemme äärille asti ja vaikka olisimmekin, seura oli niin Kruppin-teräksistä, että olisimme olleet joka tapauksessa altavastaajia. Kultamitalit tuodaan kotiin sitten muutaman dekadin kuluttua...

Kuten edellä sanottu, taso näissä kilpailuissa oli järjettömän kova ja ammattimainen. Kilpailussa eniten edustettuna oli aasialaisille ominainen, erittäin detaljeihin ja ornamentiikkaan painottuva tyyli. Tässä on kuitenkin ollut havaittavissa pientä muutosta: Pohjois-Euroopasta tulleet modernimmat ja minimalistisemmat työt ovat niittäneet kunniaa kärkisijoilla viimeisen muutaman vuoden aikana. Tämä on hyvä myös meidän kannaltamme, sillä jääräpäisesti olemme päättäneet pitäytyä meille ominaisessa, suoraviivaisessa tyylissämme.

Summa summarum. Ulkomaan debyyttimme oli meille ikimuistoinen kokemus ja poiki meille runsaasti uusia kontakteja, mahdollisuuksia ja turhia toiveita. Pysykää kanavalla sillä vuodenajasta huolimatta, ikitalvi on tulossa.

Ennen poistumistamme eetteristä haluamme vielä kiittää ihmisiä ja tahoja, jotka mahdollistivat matkamme. Kiitokset kuuluvat ensinnäkin Kouvolan kaupungille ja Kymenlaakson ammattikorkeakoululle, sekä nimettömänä pysyvälle hyväntekijällemme rahallisesta tuesta. Kulttuurin tukeminen on tärkeää.

Meidät huomioitiin ja saimme paljon kiitosta holistisesta lähestymisestämme projektiin. Tämä tarkoittaa myös yhteneväistä ulkoasuamme ja siitä osin huokunutta hillitöntä habitusta. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman varustesponsoriamme, joka pyyteettömästi tarjosi meille kaiken tarvitsemamme kalsareista ja sukista aina maailman mageimpiin blehoihin ja takkeihin asti. Tuhannet kiitokset Varusteleka Oy:lle!

Japanin päästä haluaisimme kiittää kilpailun järjestäjiä, veistotovereitamme ja erityisesti Hideaki Mitsumotoa. Ilman hänen panostaan matkamme ei olisi saavuttanut sellaisia sfäärejä.

Kiitokset erityisesti Teille!