Toinen veistopäivä, Nayoro 11.2.

Aloitettiin aamu ahkeralla väännöllä. Juhlistimme myös edellisiltana valmiiksi saamaamme suurta pudotusta pienellä tanssilla pilarin huipulla. Lumilouhoksemme nostotyöt oli tehty, nyt aloittettiinkin raapimaan kulmia ja Suuria linjoja esiin. Tämä tarkoitti petkelöintiä, lapiohommia ja aina maistuvaa vaijerisahailua. Päivän ensitöiksi jouduimme suorittamaan edellisiltana väliin jääneen, toisen kulman suuren pudotuksen. Kyllä haukat/ojentajat vetreytyivät alta aikayksikön.. Summa summarum: teimme V*tusti duunia koko annetun työajan.

Vähän väliä piti kuitenkin tehdä pr-hommiakin. Heitimme pikku fotosessiot paikallismedialle, kotisohville, sekä aina yhtä miellyttävälle yleisölle!

Päivittäisessä veistoleegion palaverissa kerrottiin muutoksista veistoajoissa. Tänäiltana olisi ohjelmassa seremonialliset illalliset kilpailun rahoittajan, supermassipäällikkö Tohtori Yoshidan luona. Arvokasta veistoaikaa tuhraantuisi ainakin neljä tuntia, mutta tämä päätettiin korvata veistäjille yötöinä: Viimeisen yön saisi halutessaan veistää kellonympäri! -Jipikaiyeah mot***s!

Homma jatkui iltapäivällä kuin uusin voimin, tulihan lyhyestä päivästä ottaa kaikki hyöty irti. Ehdimme veistää vielä kolmisen tuntia lounaan ja palaverien jälkeen..

Illalla veistot seis. n 16:00 ja hotellille virkistymään. Kokoonnuimme veistäjäin kanssa ala-aulassa ja suunnistimme yhdessä Tri Yoshidan kämpille. Tavallisen näköistä Japanilaista pikkukaupungin slummia marssiessa ei tullut kovin kummoinen fiilis, mutta sisäänpäästyämme meitä odottinvat lähes presidentilliset -tai siis keisarilliset pidot!

Rouva Yoshida esittelee Sapporon veistäjille ujoa liskoaan.

Kanadan Donald Watt & Mr Kondo asioiden äärellä.

Hehkutus maximus. Tarjolla oli mitä herkullisinta Ambrosiaa ja jalointa Nektaria!

..ja enkelkuoroa ja olutta ja viulunsoittoa ja viskiä ja paljon paljon muuta juttua. Pöydät notkuivat Karppeja ja monenmoisia mönkijöitä ja nilviäisiä. Tilat oli koristeltu jadeveistoksin, kattokruunuin, upottavin matoin ja täytetty upealla, valoa nopeammalla tarjoilulla. Tunnelma oli hienostuneen kohtelias, mutta silti välitön ja avoin. Veistäjät tutustuivat toisiinsa sekä toimihenkilöihin, rupateltiin mukavia ja parannettiin maailmaa.

Avajaispuheiden ja maljojen jälkeen Matti ehdotti, että siirtyisimme anomaan audienssia illan isäntämme, Tri Yoshidan seurasta. Torhtori oli kuitenkin meitä vikkelämpi ja istahti seuraksemme heti virallisuuksien jälkeen. Rupattelimme leppoisasti Saunoista, Onsen-kylpylöistä, sekä vertailimme maidemme välisiä sääolosuhteita. Tämä massipäällikkö vaikutti vilpittömän mukavalta mieheltä.

Tri. Yoshida & Pohjolan lähettiläät.

Illan aikana saimme tilaisuuden tutustua paremmin kilpakumppaneihimme ja käytimme tilaisuuden säälimättä hyväksemme. Herjaa heitetettiin varsinkin Sakujen ja Spanieleitten kanssa, sekä toki muodolliset päivittelyt paikallisten mahtimiesten kanssa. Ohjelma oli lähes herkistyttävä. Tapahtuman fb-sivuilta saa ihan hyvää kuvaa fiiliksistä..

Saksan Mr. Lothar enkelkuoron ympäröimänä.

Kaikki loppui aivan liian nopeasti. Katsoimme siis parhaaksi jatkaa juhlista vielä jonnekin. Kysyimme vinkkejä tutuilta ja meidät neuvottiin läheiseen Dixie Bariin..

Dixiessä tietysti Silverback & Gekados. Tuossa kuitenkin Espanjan Franin näkymät tiskiltä.